Hei,

Vilkasin https://www.pistekirjoitus.fi/wp-content/uploads/sites/2/2023/05/Lyhennyskirjoitus.pdf opasta, mistä on maininta ettei se koskaan saanut suurta suosiota ja siksi sitä ei opeteta.  En siitä kuitenkaan lannistunut, ja juttelin tekoälyn kanssa aiheesta.  Sen analyysi alla oli sen verran vakuuttava, että ajattelin laittaa MBrailleen siihen tuen.  Nimenomaan kirjoittaessa yli 30% säästö kuullostaa hyvältä.
Kieltämättä säännöstö suomen kieleen on aika kunnianhimoinen, että sen kaiken muistaa vaatii jo jonkinlaista aivojumppaa, mutta siitä on ainakin sitten konkreettinen palkinto luvassa nopeamman tekstin tuoton myötä.

Seuraavassa Googlen tekoälyn, Gemini 3 Pro analyysi aiheesta, kehotteessa kysyin paljonko tyypillinen uutisteksti lyhenisi.

Gemini 3 Pro kirjoittaa:

Määriteltyjen sääntöjen ja suomen kielen rakenteen perusteella arvioin, että tämän lyhennyskirjoituksen käyttö lyhentäisi tyypillistä sanomalehtitekstiä noin 30–40 %.

Englanninkielisessä lyhennyskirjoituksessa (Grade 2) tilansäästö on tyypillisesti vain n. 20–25 %, mutta suomenkielinen järjestelmä on rakenteellisesti tehokkaampi. Tämä johtuu siitä, että lyhenteet kohdistuvat juuri niihin piirteisiin, jotka tekevät suomen sanoista pitkiä: geminaattoihin (kaksoiskirjaimet) ja johtimiin/sijapäätteisiin.

Tässä erittely siitä, mistä säästö syntyy:

1. Kaksoiskirjainten tiivistys (Suuri vaikutus)

Suomen kielessä on paljon pitkiä vokaaleja (aa, ee, yy) ja kaksoiskonsonantteja (kk, mm, ll). Peruspistekirjoituksessa nämä vievät kaksi merkkiä. Lyhennyskirjoituksessa ne puristetaan lähes aina yhteen merkkiin.

• Esimerkki: kukka

  • Taso 1: k-u-k-k-a (5 merkkiä)

  • Taso 2: k-u-(kk)-a (3 merkkiä)

  • Säästö: 40 %

2. Sijapäätteiden tiivistys (Erittäin suuri vaikutus)

Suomessa käytetään sijapäätteitä siinä missä englannissa prepositioita. Nämä päätteet ovat toistuvia (-ssa, -lla, -sta, -ksi, -nna). Taulukko tiivistää nämä kolmen kirjaimen sarjat yhteen merkkiin.

• Esimerkki: koulussa

  • Taso 1: k-o-u-l-u-s-s-a (8 merkkiä)

  • Taso 2: (kou)lu(ssa) → (12)-l-u-(156) (käyttäen ou- ja ssa-merkkejä) → 4 merkkiä.

  • Säästö: 50 %

3. Partisiippien tiivistys

Uutistekstissä käytetään paljon perfektiä ja pluskvamperfektiä (esim. on tehnyt, ollut). Päätteet -nut/-nyt ja -lut/-lyt lyhennetään yhteen merkkiin.

• Esimerkki: on tullut

  • Taso 1: o-n t-u-l-l-u-t (9 merkkiä + välilyönti)

  • Taso 2: on-sana on pelkkä o (135). tullut käyttää tu-alkulyhennettä (1256) ja lut-päätettä (2456).

  • Tulos: o (tu)l(lut) → 3 merkkiä + välilyönti.

  • Säästö: ~66 %

4. Viitospisteelliset sanat (Yhdyssanat)

Sanomalehtikieli vilisee abstrakteja yhdyssanoja (esim. "talouspolitiikka", "sosiaalipalvelut"). Viitospistesäännöt lyhentävät kokonaisia sanavartaloita kahteen merkkiin.

• Esimerkki: talous

  • Taso 1: t-a-l-o-u-s (6 merkkiä)

  • Taso 2: [piste5]-q (2 merkkiä)

  • Säästö: 66 %

Vertailuesimerkki

Tässä on tyypillinen uutislause: "Koulutuspoliittinen toiminta on herättänyt keskustelua kunnassa."

Ilman lyhenteitä (Taso 1): 61 merkkiä (välilyönteineen) Koulutuspoliittinen toiminta on herättänyt keskustelua kunnassa.

Lyhennyskirjoitusarvio (Taso 2):

1. Koulutus: (Ko)ulu(tu)s – Ko on (23), tu on (1256).

2. poliittinen: p o l (ii) (tt) i (nen)

3. toiminta: [piste5]-t (viitospisteellinen sana)

4. on: o

5. herättänyt: h e r ä (tt) ä (nyt)

6. keskustelua: (keskus) on [piste5]-g → [piste5]-g-t-e-l-u-a

7. kunnassa: k-u-(nn)-a-(ssa)

Pistekirjoitusmuoto (karkea):[Ko]ulu[tu]spol[ii][tt]i[nen] [piste5]t o herä[tt]ä[nyt] [piste5]gtelua ku[nn]a[ssa].

Merkkimäärä: n. 38 solua. Kokonaisvähennys: n. 38 % vähemmän tilaa kuin täysmittaisessa pistekirjoituksessa.

Eli semmoista analyysiä tekoälyltä.   Miltäs tämä kuullostaa? 
Jos tämän teen, niin varmaan tekisin sen liblousin kautta, jolloinka aikanaan HumanWare:n note-takerit käsittääkseni tukisivat sitä myös.

Hyvää viikonloppua,